Oletan, että Peterillä on tästä päivästä aika paljon kerrottavaa joten oman päiväni voin summata seuraavasti. Pompussa biba lens ja lippis sille kaveriks takalaukusta, kun se aukes. Takana tulevan olivat tarkkana ja päähineet on taas kontissa. Ilta ja alkuyö sujui Peterin Kawaa tutkiessa, mutta ei saatu henkiin. Lopuksi vielä hotellin oven lukkopesä meni atomeiksi, kun koitettiin päästä huoneeseen Peterin kanssa. Sopi hyvin vilkkaan päivän päätökseks. Reitistä sen verran, että välillä hyvää tietä, välillä melkosia pomppuja, mutta ihan käyttökelpoista tietä. Keli hyvä ja meidän ryhmällä ei mitään ongelmia päivän aikana, hyvä me!
SH
Joinakin päivinä sattuu enemmän kuin toisinaan. Tänään oli niitä sattuu enemmän. Epäonnen konepyöräkuljetaja oli minä itse. Kawasakini oli heti aamusta sitä mieltä, että ei huvittaisi käydä. Reilulla ryypyllä ja kaasulla kuitenkin suostuu juuri ja juuri.
Suunnistamme aamulla ensitöiksemme Murmanskin silhuettia hallitsevalle toisessa maailmansodassa kaatuneiden sotilaiden muistomerkille. Viimeisissä liikennevaloissa tulee jostakin paljon savua. Parkkipaikalla lähdekin selviää, Marjatan (pärinäsussuni) oikeasta kengastä puolet pohjaa on sulanut pakoputkeen. Molemmat putket hehkuvat punaisena!
Kawasaki ei jäännyt Murmanskiin vaikka viimeistään aamiaispakkalla niin epäilin liekkien tullessa putkista. Ylirunsas bensa niissä paloi. Maantiellä tilanne rauhoittui ja Kawasaki pysyi käynnissä. Toiseksi viimeisellä tauolla kello tulee hihasta asvallttiin. Metelliranneke katkesi.
Viimeisessä risteyksessä 40km ennen päämääräämme Belomorskia matka katkeaa. Kone sammuu. Ryhmä jatkaa 40km päässä olevaan Belomorskiin. Sovitaan, että Jaakko Mäkelä joka puhuu venäjää yrittää saada Kawasakille, Marjatalle ja minulle noutajan. Jäämme sateiseen risteykseen keskelle ei mitään. Marjatta ottaa pari vodkaryyppyä ja päätämme vetää kypärät päähän ja kokeilla vielä kerran, josko tuo lähtisi. Ja lähtee just just ryyppy täysillä ja kaasu kokonaan auki! Ja bensaa palaa, kulutus on noin 20l/100km. Päivällä kakkosena ajanut Mika Jokinen vähän valitteli pitkin päivää, että haisen pahalle… ;)
Pari kilometriä ennen Belomorskia tulee lisää jännittäviä hetkiä. Pitkä juna ja puomit alhaalla. Takanamme junan menoa odottanut autoilia mahtoi ihmetellä mistä kyse. Pidin kierrokset reilut viisi minuuttia viidessä tuhannessa. Bensa paloi liekkeinä molemista putkista ja Marjatan molemmat kengät paloivat putkien päälle kun jännityksessä painoi jalat putkia vasten. Kumi kärisi, liekit löivät ja balalaikka soi päässäni, mutta hotellin pihaan päästiin.
Päivän päivällismenuu oli helppo rasti. Kokki lupasi 18 annosta sitä mitä on. Tuli pataa, kalaa, kanaa, lihaa miten tuuri sattui kohdalle.
Päivän kruunasi Samin ja minun hotellihuoneen lukko, joka putosi käytävälle päivän pääteeksi. Mitähän huomenna? Maitojunalla kotiin mutta millä maitojunalla ja miten?
PR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti