Maisemat eivät enää vedä vertoja pohjoiselle ja tien varrella on harvakseltaan mitään erityistä nähtävää tällä välillä. Petroskoi on elävän ja siistin oloinen paikka ja ihan mukavan näköinen noin ensi silmäyksellä. Ei ollenkaan niin pysähtynyttä ja harmaata meininkiä täällä, kuten muissa alkumatkan paikoissa. Nyt hetken lepo ja illillalliselle läheiseen saksalaistyyliseen ravintolaan. Hotellin vastapäätä on Suomi rafla, mutta se ei reissaaja oikein houkuttele. Huomenna kohti Pietaria. Periferia on jätetty taakse.
SH
Kontaktit ovat valttia myös Venäjällä. Jaakolla tuttu Paavo Kostamuksessa, joka eläkkeellä olevan Pavelin serkku. Vartin yli puolenpäivän Pavel pyöräyttää Nissan Primaveralla Belomorskin hotellin pihaan ja yhdeltä olemme liikkeellä kohti Suomen rajaa Kawasakin ketale peräkärryssä. Polttoaine ruiskutus systeemi sillä täysin sekaisin. Mutta selviää kyllä jahka saan se johonkin pajalle Suomen puolella.
Matka taittuu rivakasti, tai niin rivakasti kun venäjän teillä mahdollista. Yhdet ylinopeussakot lähellä Kostamusta (100 ruplaa). Kostamuksessa peräkärryn vaihto suomilailliseen. Passin haku Pavelin koroa. Vakuutusten osto Primaveralle ja peräkärrylle. Myöhäinen lounas tai aikainen päivällinen ja menoksi. Kaikki tämä tunnissa. Kajaanin Laatukoneen pihaan pudotamme Kawasakin heti kohta kahdeksan jälkeen. Koitan saada Pavelia jäämään Kajaaniin yöksi, mutta ei ei, takaisin Kostamukseen. Kova mies ajamaan. Itse kiipeän hotelli Seurahuoneen saunan lauteille ja ovaan purkin Olvia.
PR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti